perjantai 30. lokakuuta 2015

Normaali arki

Auto saatiin kuntoon. Vielä tarvitaan uudet talvirenkaat.
Hammas puhkesi. Ilmeisesti viereinen hammas aloitti pintaan tunkemisen heti perään.
Nukuttiin pari yötä hyvin. Sitten taas valvontiin.

Näinhän se menee. Aina on jotain hieman ylimääräistä.

Olen seurannut vierestä ystävääni, joka vuodesta toiseen toteaa, ettei ole ehtinyt soitella, kun on ollut kaikenlaista. Ja että kunhan nämä saadaan tästä alta pois, niin sitten palataan normaaliin arkeen ja tilanne rauhoittuu. Olemme tunteneet toisemme yli kymmenen vuotta. Olen miettinyt uskaltaisinko joskus mainita, että heidän normaali arki on tuo kaikenlainen. Että ehkä ei kannata odottaa sitä rauhoittumista.

Välillä huomaan itse ajattelevani samalla tavalla. Että kunhan tästä viikosta selviän, niin ensi viikko on taas tavallisen rauhallinen. Kun kalenteria selaa taaksepäin, voi todeta että ne kiireiset poikkeusviikot ovat aivan yhtä yleisiä kuin ne tavalliset rauhalliset viikot.

Ärsyynnyn kun naistenlehdissä julkkikset selittävät ymmärtäneet että elämä on tässä ja nyt ja jokaisesta päivästä pitää osata nauttia.  Välillä päivät ovat stressaavia tai muuten vaan kamalia. Ei jokaisesta päivästä vaan voi nauttia. Silti toivoisin, etten jäisi odottamaan sitä normaalia. Enemminkin haluaisin oppia huomaamaan ne poikkeuksellisen rauhalliset ja mukavat päivät, joita väkisinkin välillä arjen keskelle siunaantuu. Ja jos oikein kirjaa pitäisi, olisiko niitä kuitenkin yhtälailla kuin niitä aivan kamalia päiviä?


*

Pojilla on tänään tarhassa halloween-naamiaiset. Hiukan ärsyttää tuo halloween. Miksi ei täällä voisi juhlia sitä omaa vastaavaa, kekriä? Kerrankin molemmilta tuli hyvissäajoin pukuehdotus. Haluaisivat olla robotteja.

Näpertelin pahvilaatikosta ja foliosta kypärät. Vanhasta rikkinäisestä lakanasta tein liivit, joihin ompelin kiinni toiselle kankaalle kangastusseilla piirtelemäni mittarit, nappulat ja kyltit. Olin enemmän kuin tyytyväinen robottitehtaani tuotoksiin.

Kun tuli sovittamisen aika, Aa totesi haluavansa sittenkin spaidermään-puvun. *huoh*

Kaapista onneksi löytyi jo valmiina asu hämähäkkimiehelle. Tänään tarhaan pakattiin mukaan molemmat, jos vaikka tuuliviiri kuitenkin vielä heilahtaa. Ihan jännittää kuulla laittoi lopulta päälleen mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti