keskiviikko 5. elokuuta 2015

Lomalla

Näin lomalla sen taas tajuaa. Äiti on äiti. Aina. Lomalla äiti herää aikaisin ihan niin kuin joka päivä. Joka päivä ulos on mentävä, satoi tai paistoi. Pyllyt on pyyhittävä, aamupuuro keitettävä. Kyselyikäinen ei lomaile kyselemisestä. Imeväinen tarvitsee maitoa lomallakin.
On tietenkin helpompaa kun on joku jonka kanssa jakaa vastuu. Mies saa osansa kysymyksistä ja kiukutteluista. Pyyhkii pyllyjä, tekee ruokaa. Välillä mies aamuisin herää ihan vaan, että saisin jäädä rauhassa vielä hetkeksi imettämään Seetä sänkyyn.
Sekin helpottaa, että on ystäviä, joilla on lapsia ja joiden kanssa voi lähteä yhdessä mökkeilemään. Vaikka mökkeily ei samanlaista olekaan kuin ennen lapsia, se aikuinen juttukaveri on lähellä. Juttukaveri, joka ymmärtää vanhemmuuden tuskat ja ilot, mutta jonka kanssa voi välillä muistella villejä nuoruusvuosia, puhua politiikkaa, keskustella musiikista tai vaan höpötellä niitä näitä. Välillä on kiva, että se on joku muu kuin tuo ukkokulta.
Olemme mökkeilemässä meren äärellä. On mahtavaa herätä aamulla, astua ulos ja tuntea merituuli iholla. Se rauhoittaa. Ei toki riittävästi, etten hermostuisi lapsiini kymmeniä kertoja päivässä, mutta ehkä niitä kertoja muutama vähemmän on kuin kaupungissa.
Loma ei muuttanut meitä taikaiskusta seesteiseksi ja idyliseksi hymyilevien vappupallojen perheeksi. Välillä pojat tappelevat, See kitisee, minä hermostun ja mies murisee. Silti tämä on ihanaa. Kaikista loputtomista pyllynpyyhkimisistä huolimatta nautin lapsistani ja perheestämme enemmän kuin hetkeen muistan. Ja loma on vasta alussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti