keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Rannalla

Miehellä on tauko hoidoissa, puolivälitauko. 

Hyvistä päivistä pitää ottaa kaikki irti. Vielä on muutama arkihomma hoidettavana tällä viikolla, mutta torstaina kadotaan mökille. 

Tänään yritettiin kivaa kesäiltaa nuotiopäivällisellä meren rannalla.

Sitä mielessään näkee kuinka itse istuskelee rannalla ja katsoo lasten leikkejä. Vähän nuotiolla paistaa hodareita ja lettuja. Juo termariteetä.

Sitä ei etukäteen muista, että ensimmäiset hetket käydään tiukkaa keskustelua siitä mitä saa tehdä ja minne mennä ja miten ja missä vaatteissa meressä voi kahlata.
Eikä ota huomioon, että saattaa unohtaa kuopuksen pitkähihaisen autoon ja se pitää vielä käydä hakemassa. Ja että kun pääsee takaisin, niin edelliset keskustelut on jo unohdettu. Ja saattaa unohtaa kommunikoida sen toisen aikuisen kanssa, joka linjaakin ihan omiaan.
Eikä sitä osaa etukäteen ennakoida, että unohtaa kokonaan että mukaan pitää ottaa omat polttopuut/grillihiilet ja että tilanteen ratkaisemiseen menee aikaa ja että sillä aikaa lapset jotenkin mystisesti ehtivät kahlatessa kastua kaulaa myöden.
Sitä saattaa onneksi päästä osalliseksi jonkun itäeurooppalaisen seurueen nuotiosta ja saada lapsensa ruokittua, mutta sen jälkeen alkavaa kakkarumbaa ei vaan ennakkoon osaa olettaa niin vauhdikkaaksi ja intensiiviseksi kuin mitä se saattaakin olla. 
 
Mutta onneksi sitä kaikesta huolimatta aikaa on ja ehditään hetki olla ihan vaan rauhassa leikkimässä. Ja ne letut, joita ei toisten nuotiolla pääse paistamaan, ne voi paistaa kotona iltapalaksi. 


*


Toimintaterapia ei sitten ollutkaan vielä selvä. Iski byrokratia. Kunta haluaakin tehdä eritavalla.
Nyt odotetaan kunnan oman lasten neurologisen osaston ylilääkärin lausuntoa.
*huoh*

1 kommentti:

  1. :)
    tavallaan ihan hassu juttu.

    Luin ensin että "ne lelut joita ei toisten nuotiolla pääse paistamaan", ja ajattelin että aika raju meininki teillä.

    VastaaPoista