maanantai 6. heinäkuuta 2015

Viikonlopun kootut

Viikonloppu yllätti taas kotiäidin. Kun päivät seuraavat toisiaan loputtomasti samalla rutiinilla, viikonpäivän merkitys häviää. Sitä ihmettelee perjantaina miksi mies valvoo niin pitkään, lauantaina miksi mies ei lähde minnekään ja sunnuntaina miksi neuvolasta ei vastata.
Iloinen yllätys on aina kun viikonloppuhesari löytyy eteisen lattialta eikä tarvikaan yksin pyörittää hommaa koko päivää. 

*
 
Lauantaina bändillämme oli keikka. Tämä johti ensimmäiseen yli kolmen tunnin eroon Seestä.
Se on kuulkaa rok, kun kahdeksan tunnin keikkamatkalle lähtiessä vähän tirauttaa itkun heti kotioven suljettuaan, kun on jo niin kova ikävä.
Sekin on rok, että koko reissun ajan ajattelee vaan, mitenköhän ne kotona pärjää. Paitsi keikan ajan. Silloin ei tuu ajateltua moisia.
 Rokkia pullollaan on myös hetki, jolloin lavalla fiilis kohoaa niin, että mielihyvästä tajuat maitoa heruvan ihan omia aikojaan.
Rok-uskottavuuden huipentuma on lypsyhetki bäkkärillä.

Tositarinoita bäkkäriltä. Rok rok.

*

Sunnuntaina oli kummitytön konfirmaatio. Ihanaakin suloisempi tyttö.
Jotenkin sitä tunsi itsensä niin kovin tädiksi ihastellessaan tuota kaunista nuorta neitiä kukkaseppele päässään. Sydän siinä pakahtuu lämmöstä.
Olin suunnitellut mielessäni puheen. Kun hetki tuli, olin niin herkistynyt, että ensin yritin luistaa koko hommasta. Ja vaikka sitten keräsinkin itseni ja pidin puheen, ei siitä oikein mitään tullut. Ajatus katkesi ja sanat karkasivat. Itku meinasi tulla koko ajan.

*
 
Lasten serkkupoika tuli sunnuntaina yökylään. Tämä oli kauan odotettu ensimmäinen kerta. Hetkellisesti jännitys meinasi kohota niin korkeaksi, että lähellä oli koko homman peruuntuminen.
Hyvin kaikki sujui. Paremmin kuin olisin ikinä uskonut. Hyvä niin.

*
 
Tällä viikolla pitäisi mennä lasten kanssa kirjastoon. Lupasin Aalle, että lainaamme kirjan hammaspeikoista.
"Äiti, miksi peikot asuu hampaissa? Kerro mulle niistä peikoista kaikki, että mä tunnen ne."

1 kommentti: